St Lucia - Martinique

Viikko vierähti nopeasti ja matka jatkuu. En ajatellut poiketa Dominacaan vaikka toiset sanovat, että se on ainoa alkuperäinen karibia joka on jäljellä. Voi olla, mutta en vaan osannut avostaa sitä viimeksi. Perhe oli tulossa Antigualle, joten jätin senkin vuoksi väliin.

St Luciasta purjehdus olikin tämän hetkisen reissun paras. Sivutuulta vene kulki kuin juna ja aurinko paistoi. Dominican leessäkin tuulta riitti. Aallokkoakin sen verran vähän, että sisällä viitsi kokata.

Dominican jälkeen olin lukenut jo molemmat dekkarit ja edessä oli koulukirjat. Vilkaisin aina välillä eteen ja taakse ja huomasin evään vilahtavan. Ajattelin että kiva kun delfiinit tulee leikkimään tosin ihmettelin, kun oli vain yksi evä näkyvissä. Hetken päästä näin vaalean hahmon vedessä ja mietin mikä. Muutaman sekunnin kuluttua otus oli veneen vieressä avioilta 2,5-3 m ja leveimmältä kohdalta 70 cm. Vedin johtolangat yhteen ja totesin , että HAI!
Tarkistin, että turvavaljas on kiinni ja tapeeksi lyhyt. Ajattelin että 'älä nyt päälle tule!' ja mietin että kestääkö asikuitu. Otus kuitenkin sukelsi veneen alta, eikä sitä näkynyt enään.

Matka jatkui ja olin jo rauhoittunut, kun sivusilmässä taas vilahti jotain asiaankuulumatonta. Aallokossa pisaroi jotain ja hetken päästä näkyi ruskea selkä joka puhisi. Aivan liian lähellä venettä alle 20 m. Lasikuitu ei kestä valaita. Onneksi ui kauemmaksi.

Vielä ennenkuin pääsin Ilet de Saintsille perheellinen delfiinejä leikki hetken veneen ympärillä. Pimeässä etsin itselleni vielä ankkuripaikan ja koisimaan.